Meille Suomessa asuville puhdas luonto sekä -ilma ovat itsestäänselvyyksiä. Tämä pitää tietenkin suuressa osassa Suomea paikkansa. Metsissä, maaseudun rauhassa ja lapin luonnossa ilman epäpuhtauksien määrät ovatkin yleensä vähäiset ja lukemat ovat erittäin kaukana uutiskuvissa esiintyvistä maailman suurkaupunkien lukemista. Meilläkin on muutamia poikkeuksia, kuten kaupunkien keskustat, teollisuusalueet sekä näiden läheisyydessä olevat tilat, joissa ilmanlaatu on paikoin erittäin heikkoa. Ikävä kyllä nämä ovat myös paikkoja, joissa saatamme viettää suurimman osan päivästämme, osa jopa 90% ajastaan.
Ilmassa olevat epäpuhtaudet mielletään yleensä vain näkyväksi pölyksi. Tosiasiassa tämä näkyvä pöly on vain murto-osa ilmassa leviävistä epäpuhtauksista. Lisäksi näkyvän pölyn terveysvaikutukset ovat usein hyvin vähäiset. Suurin osa ilman epäpuhtauksista koostuu hyvin pienistä hiukkasista ja erilaisista kaasumaisista yhdisteistä. Kyseiset pienhiukkaset ovat yleensä kokoluokaltaan 10 – 1000 kertaa pienempiä kuin mitä silmällä voimme nähdä. Kaasumaiset yhdisteet tätäkin pienempiä. Näitä haitallisia ilman epäpuhtauksia syntyy liikenteessä, teollisuudessa ja energiatuotannossa.
Keuhkomme eivät osaa suojautua näitä erittäin pieniä hiukkasia kuten bakteereita, viruksia ja palamisreaktiohiukkasia vastaan (PM1). Ne pääsevät ihmiskehoon juuri hengitysteiden kautta ja jatkavat sieltä matkaansa verisuoniin, aiheuttaen mahdollisesti erilaisia terveydellisiä haittoja sekä sairauksia. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan, juuri nämä hiukkaset ja yhdisteet ovat terveydellemme niitä haitallisimpia.
Mikäli otamme tarkasteluun esimerkiksi PM1 hiukkaset eli hiukkaset, joiden halkaisija on n 0,3–1 µm. Tämän kokoisia hiukkasia voi yhteen metsän keskellä tehtyyn sisään hengitykseen mahtua noin 50 tuhatta kappaletta. Vastaavanlainen henkäys kaupunkikeskuksessa Suomessa saattaa sisältää yli 3 miljoonaa hiukkasta. Pahimmissa teollisuuskohteissa olemme mitanneet vastaavaksi luvuksi yli 20 miljoonaa kappaletta. Tämän kaltaisessa tilanteessa viranomaisten antamat viitearvot on aikaa sitten ylitetty. Pahimmassa tapauksessa vietämme tämän kaltaisissa tiloissa yli 8 tuntia joka työpäivä.
|
|
Mikäli haluamme parantaa ilmanlaatua niissä tiloissa, joissa aikaa vietämme, niin meidän on ensin tunnistettava ne epäpuhtaudet ja lähteet, jotka meitä uhkaavat. Vasta tämän jälkeen voimme yrittää reagoida ja parantaa tilannetta. Kun lähteet ja pitoisuudet on tunnistettu, niin ongelma voidaan yleensä ratkaista.
Pelkkä laitteisto konehuoneessa ei tietenkään takaa puhdasta sisäilmaa. Meidän tulee myös varmistua siitä, että laitteisto on toimintakuntoinen, suodatinvalinnat ovat oikeat ja tarkoituksen mukaiset.
Tärkein resurssimme on terveys, oli kysymys sitten itsestäsi, perheenjäsenestä, työtoverista tai työntekijästä. Varmistetaan puhdas sisäilma yhdessä!